Suunnitelmat muuttuivat yllättäen. Lapseni piti olla viikon ajan lomanvietossa Pääkaupunkiseudulla, mutta häntä pyydettiinkin Seinäjoelle itseään vuotta vanhemman ikäluokan jalkapalloturnaukseen. Hieno mahdollisuus saada uusia pelikokemuksia! Tietysti halusimme tarttua tähän.

Käytännön järjestelyissä oli omat haasteensa, kun poika piti pikaisesti saada oikeaan paikkaan oikeissa varusteissa. Muuten asiat hoituivat mallikkaasti, mutta puhelin jäi kuskina toimineen sukulaisen autoon ja palasi Etelä-Suomeen.

***

Muutoksiin – erityisesti itselle epämieluisiin – liittyy useimmiten kielteisiä tunteita. Näitä ovat muun muassa järkytys, syyttely ja murehtiminen. Myönnän äskettäin käyneeni läpi nämä kaikki. Niille kannattaakin antaa oma aikansa, mutta erityisesti suhteellisen vähämerkityksellisissä muutostilanteissa (kuten juuri kuvaamassani sählingissä) on hyvä yrittää päästä melko nopeasti epämiellyttävyyksien märehtimisen yli.

Tunteita ei siis ole syytä kieltää. Kun ne on käyty läpi, on mahdollista alkaa nähdä ja testata vaihtoehtoja sekä alkaa tehdä valintoja. Muutokset ovat kasvun paikkoja – tai ainakin ne antavat kasvun mahdollisuuden.

***

Organisaatioissa tehtävät muutokset ovat toisinaan vain näennäisiä. Miksi?

Jos esimerkiksi esimiehet ja alaiset vain vaihtuvat saman tasoisista tiimeistä toisiin, ei lopputulos useinkaan muutu lainkaan laadukkaammaksi. Päinvastoin, se voi hetkeksi jopa huonontua ja sitten vähitellen palautua alkuperäisen tason tuntumaan. Vaikka ulkoisia rakenteita olisikin hieman möyhennetty, sillä ei välttämättä ole ollut vaikutusta työyhteisön kulttuuriin tai ilmapiiriin.

Oikeat muutokset vaativat usein rohkeutta. Selvää on, että lakeja ja sopimuksia on noudatettava, mutta lisäksi on ymmärrettävä muun muassa psykologiaa ja kirjoittamatonta vallankäyttöä.

Jos halutaan saada aikaan todellista ja tuntuvaa muutosta, muutoksen tarve pitäisi yleensä ymmärtää ja muutoksen eteen tehdä töitä. Jos nämä edellytykset eivät täyty, lopputulos on harvoin toivotun kaltainen.

***

Elämän kriisit ovat valintatilanteita: ne ovat uhkia tai mahdollisuuksia. Suurista kriiseistä voi seurata tuhoutuminen tai uudistuminen.

Kriisejä ei tarvitse pelätä, vaikkei niitä toki myöskään kannata etsimällä etsiä. Apua on usein tarjolla paljonkin, kun sitä tarvitsee. Kriisi voi lopulta olla tärkeä käännekohta ja muotoutua myöhemmin voimavaraksi.

***

Mitä Seinäjoen-reissulla sitten tapahtui? Ymmärtääkseni turnaus sujui Pirkanmaan pojilta vähintäänkin odotusten mukaisesti. Kotiin tuomisina olivat muun muassa kolmossija ja tiivistynyt joukkuehenki.

Ensimmäisen pelin alkaessa joukkueenjohtaja lisäsi minut tuloksista ja tunnelmista ajantasaisesti kertoneeseen WhatsApp-ryhmään ja tarjosi illalla pojalleni mahdollisuutta soittaa omasta puhelimestaan. Kokemus kasvatti luottamustani siihen, että asiat voivat hoitua riittävän hyvin myös ilman jatkuvaa yhteydenpitoa omaan lapseen.

Onko ilman puhelinta liikkumisesta näin ollen tulossa uusi tapa perheessämme? Ei nyt sentään, ainakaan tarkoituksella.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Ylöjärven Uutisissa 6.1.2016